Čuovo mu Australia Post-pakeahta min čuovvunsiidduin

Min čuovvunsiidduin mii fállat doaibmi čovdosa sidjiide geat háliidit čuovvut iežaset páhka duohtaáiggis. Leat go don ovttaskas kunda dahje hálddašat fitnodaga sáddehusaid ja boastafitnodagaid , de min lávdi lea jurddašuvvon addit dutnje rivttes ja ođasmahttojuvvon dieđuid du sáddehusaid dili birra.

Dušše čále čuovvunnummira min ortnegii, ja de beasat gávdnat sáddejumi dušše moadde sekundda siste. Min bálvalus doaibmá viiddis fierpmádagain mas leat fievrrideaddjit ja poasta sáddejeaddjit , nu ahte sáhtát čuovvut visot sisriikkalaš páhkain gitta riikkaidgaskasaš fievrredeapmái.

Áppa mii sáhttá čuovvut páhkaid gos beare

Mii fállat páhkaid čuovvunbálvalusa du mobiilarusttegis, neahttabreahtas dahje dihtoris, mii heive bures geavaheddjiide geat leat álo mátkkis. Dán reaiddu bokte sáhtát goas beare dárkkistit gos du sáddehus lea ja goas dat galgá fievrriduvvot.

It dárbbaš šat ohcat máŋga siiddu. Min čuovvunsiidu čohkke dieđuid máŋgga logistihkalaš fitnodagas vai oaččut álkit, effektiivvalaččat ja sihkkaris vásáhusa.

Vaikko vuordit persovnnalaš páhka dahje hálddašit máŋggaid fievrredeami, de ii leat goassege leamaš álki čuovvut páhka min bálvalusas.

Čuovo Australia poastapakeahta

Australia Post lea Australia njunuš poastabálvalus, mii fállá ođđaáigásaš ja luohtehahtti čuovvunvuogádaga mii dahká ahte geavaheaddjit sáhttet čuovvut sáddejumiid duohtaáiggis . Vaikko vuordit sisriikkalaš dahje riikkaidgaskasaš páhka, de Australia Post čuovvoleapmi addá dutnje diehtit juste gos du diŋgojupmi lea juohke dásis proseassas.

Go galggat čuovvut Australia Post-páhka , de fertet dušše oažžut čuovvunnummira oastima dahje sáddema áigge. Dát nummir lea čállojuvvon ohcanvuogádahkii mii gávdno dán seamma páhkačuovvunneahttasiidduin. Moadde sekundda geahčen oaččut ođđaseamos dieđuid du páhka stáhtusa birra.

Systema čájeha dieđuid nugo:

• Beaivi ja áigi goas juohke páhka lihkaduvvo.
• Sáddejumi dálá báiki.
• Ii lihkostuvvan fievrridangeahččaleamit dahje ođđasit plánen.
• Buvttadanduođaštus vuolláičállagiin (jus lea dárbu).

Dasa lassin Australia Posta riikkaidgaskasaš čuovvoleapmi bargá ovttasbarggus eará poastafitnodagaiguin ja fievrridanfitnodagaiguin miehtá máilmmi. Dát dahká vejolažžan addit rivttes dieđuid vaikko páhka lea vuolgán Australias ja lea jođus eará riikii, nugo Espánnjai, Mexicoi, Ovttastuvvan Stáhtaide dahje makkárge globála mátkebáikái.

Jus dus leat váttisvuođat gávdnat sáddendieđuid dahje fuomášat eahpedábálaš maŋŋonemiid, de sáhtát váldit oktavuođa Australia Post áššehasbálvalusain , geat leat oahppan čoavdit áššiid mat gusket jávkan páhkaide, čujuhusmeattáhusaide dahje nuppástuhttinbivdagiid.

Oanehaččat daddjon, de lea Locmyparcel.com páhkačuovvun doaibmi ja álkit geavaheaddji reaidun mii addá ráfi go fállá ollislaš oaidninvejolašvuođa sáddejupmái, álgobáikkis gitta loahppabáikái. Mis lea maid áššehasbálvalusossodat mii vástida miellagiddevaččat juohke gažaldagaide.

Sáhttán go oažžut páhka Espánnjas Australia poasttas?

Juo, lea vejolaš oažžut páhka Espánnjas mii lea sáddejuvvon Australia poastta bokte. Dát australiijalaš poastafitnodat fállá riikkaidgaskasaš sáddehusaid máŋgga mátkebáikái, earret eará Eurohpá riikkaide nugo Espánnjai.

Movt doaibmá sáddehus Australias Espánnjai?

Go sáddet sáddehusa Australia poastta bokte Espánnjai, de proseassa dábálaččat čuovvu dáid lávkkiid:

• Sáddejupmi Australiai: Páhka lea registrerejuvvon ja sorterejuvvon Australia poastta rusttegiin.
• Riikkaidgaskasaš fievrrideapmi: Sáddejuvvo girdiin dahje mearain Eurohpái.
• Vuostáiváldin Spánias: Go leat Spánias, de gieđahallá fievrredeami Correos dahje eará ovttasbargoguoibmi fievrridanfitnodat nugo SEUR, UPS dahje DHL.
• Loahpalaš fievrrideapmi: Páhka sáddejuvvo dan čujuhussii maid sáddejeaddji lea čájehan.

Bealit maid galgá váldit vuhtii

• Buvttadanáigi: Sáhttá rievdat 7 rájes gitta 21 bargobeaivái dábálaš bálvalusaid ektui, dahje gaskal 4 ja 7 beaivvi jođánit válljejuvvon bálvalusaid ektui.
• Čuovvoleapmi: Sáhtát čuovvut sáddejumi riikkaidgaskasaččat dán bálvalusa ohcanvuogádaga čuovvunummira bokte.
• Tulla ja vearrot: Riikkaidgaskasaš páhkat leat tullabearráigeahču vuolde. Don sáhtát gáibiduvvot máksit sisafievrridanvearu dahje momsa ovdal go oaččut sáddehusa.

Sihkkarastin dihte njuovžilis fievrredeami, de fertet sihkkarastit ahte čujuhus lea riekta čállojuvvon ja čuovvut páhka dávjá.

Eurohpá uniovnna buvttasihkarvuođanjuolggadusat (GPSR)

Suoidnemánu 13. beaivvi 2024 rájes galget buot buktagat mat galget Eurohpá uniovnna márkanii čuovvut ođđa oppalaš buktagiid sihkarvuođanjuolggadusaid (GPSR). Dát njuolggadus ásaha garraset gáibádusaid sihkkarastit ahte geavahanbuktagat leat dorvvolaččat, beroškeahttá makkár riikkas dat sáddejuvvojit.

GPSR doaibmá oppalaš sihkarvuođarámmain, mii lea erenoamáš relevánta dain áššiin gos eai leat sektorspesiála lágat. Dat maiddái lasiha eará eurohpalaš njuolggadusaid, mat gokčet riskkaid mat ovdal eai lean gokčojuvvon ovddit njuolggadusaid vuođul.

Dát njuolggadus guoská njuolga buvttadeddjiide, vuovdimiidda, juohkinfitnodagaide ja e-gávppašanlávddiide mat doibmet Eurohpá guovllus. Sin geatnegasvuođat leat earret eará doaibmabijut mat buoridit buvttadeami čuovvunvejolašvuođa, sihkkarastit ahte čielga dieđut leat olámuttos geavaheddjiide, ja čađahit árra váruhusvuogádagaid vejolaš riskkaid ektui.

Dáinna doaibmabijuin háliida Eurohpá uniovdna fállat stuorát geavaheddjiidsuodjalusa, nannet márkanbearráigeahču ja vástidit eambbo dorvvolaš dahje boastut buktagiidda.

Go sáddet riikkaidgaskasaččat Australias, de lea deaŧalaš diehtit ahte leat garrasit gildojuvvon gálvvut mat eai leat lohpi boahtit máŋgga riikkas, earret eará Espánnjas . Dasa lassin sáhttet muhtun buktagiidda leat buvttadanráddjehusat ja gáibidit erenoamáš lobiid go galget buhttet tulli.

Gildojuvvon ávdnasat

Dás namuhuvvon gálvvut eai sáhte buktojuvvot mátkeriikii makkárge dilálašvuođain:

• Bomulla sieđggat ja daid deriváhtat
• Biebmobuktagat main lea sakkariidna
• Lobikeahtes dálkasiid
• Soahke- ja mikrobiálakultuvrrat
• Narkotihkka ja psykotrohpalaš ávdnasat
• Speallankoarttat
• Bassi relikviijat
• Duhpát ja deriváhtat
• Vaikko makkár veahkaválddálašvuođat (earret eará luftgeađggit, paintballgeađggit, elrávnnji geađggit, taserat) dahje daid oasit (ammunišuvdna, rusttegat)

Erenoamáš fuomášupmi: Sáddejumiide Kanaria sulluide mat geavahit International Express bálvalusaid, lea gildojuvvon váldit mielde:

• Vaikko makkár batteriija dahje rusttet mas leat dat (telefovnnat, dihtorbáhpárat, neahttabreahtat, čuovgatelefovnnat jna.)
• Parfymat, hárvečuohppan, ivdneávdnasat
• Ruhta ja ruđat

Ráddjejuvvon ávdnasat

Muhtun buktagat eai leat áibbas gildojuvvon, muhto dat gáibidit dihto eavttuid vai sáhttet lágalaččat buvttaduvvot. Dát ávdnasat sáhttet gáibidit sisafievrridanlobiid, dearvvašvuođaduođaštusaid dahje leat dárkkisteami vuolde:

• Ealli eallit dahje eallibuktagat
• Dálkasat ja dálkkasbuktagat
• Juvllat ja divrras metállat
• Šattut ja šaddooasit
• Eksohtalaš náhkit nugo kenguru dahje krokodilla
• Eallioljjut nugo emu dahje guolleolju
• Buvttat mat bohtet oljjus, ruvkedoaimmas dahje bunkerboaldámušas
• Alkoholajuhkamušat buotlágan ja sturrodagas

Ávžžuhus: Ovdal sáddema ávžžuhit gulahallat mátkeriikka tullieiseválddiiguin. Espánnjas gáibidit máŋggat buktagiid buvttadanlobiid, nu ahte sáddejeaddji ovddasvástádus lea duođaštit ahte vuostáiváldis lea heivvolaš dokumentašuvdna.

Dárkileappot dieđuid das mo galggat páhkket gálvvuid ja konkrehta gáibádusaid juohke gálvojođus, geahča Australia Post virggálaš páhkken- ja ráddjehusaid rávvagiid.

Mii lea Australia Post ja mo dat lea šaddan?

Australia Post lea Australia nationála poastabálvalus, mii fállá poasta-, páhka- ja logistihkalaš čovdosiid sihke nationálalaččat ja riikkaidgaskasaččat. Dat lea stáhtalaš fitnodat mii doaibmá iešheanalaččat, vaikko dan eaiggáduššá Australia ráđđehus.

Australia poastta álgu

Australia poastta historjá álgá 1809:s, go vuosttaš virggálaš poastabargi nammaduvvui New South Wales koloniijai. Dalle lei poastavuogádat vuođđun ja ráddjejuvvon sáddemiidda johtolagas dahje heasttain koloniijaid gaskkas.

Australia lihtuin 1901:s ásahuvvui poastameašttirossodat, mii ovttastahtii poasta- ja telekommunikašuvdnabálvalusaid ovtta ovttadahkan. Dát dagahii ahte poasta sáhtii organiserejuvvot ja viiddiduvvot miehtá Australia.

Australia riegádeapmi maŋŋel

Jagis 1975 poastavuogádat sirdojuvvui eret telekommunikašuvnnas, ja danin šattai virggálaččat Australia Poasta nu mo mii dovdat dan otná beaivvi. Dan rájes lea dat ovdánan ođđaáigásaš, digitaliserejuvvon bálvalussan mii sisttisdoallá:

• Ovddiduvvon čuovvoleapmi páhkain ja reivviin.
• Čoavddus fitnodagaide ja e-gávppašeapmái.
• Riikkaidgaskasaš ja riikkaidgaskasaš buvttadeapmi.
• Neahtta mas leat badjel 4000 poastakantuvrra miehtá riikka.

Australia poasta odne

Dál Australia poasta sádde miljovnnaid juohke jagi ja das lea alla dási logistihkalaš infrastruktuvra. Dan vejolašvuohta olahit sihke stuorra gávpogiid ja guhkkin eret servodagaid dahká dan guovddáš aktevran Australia logistihkas ja gávppašeamis.

Joatkkainnovašuvnna bokte lea Australia Post ain Australia njunuš poastabálvalus ja globála mihttomearri effektiivavuođas, sihkarvuođas ja oktavuođas.